tiistai 31. elokuuta 2010

Syksy tulee väkisin

Ihanaa kävellä raikkaassa syksyn tuoksuisessa aamuilmassa, lehdet alkavat vaihtaa väriä, ei sada vettä, eikä aurinko porota. On elokuun ja tämän kesän viimeinen päivä, huomenna viimeistään on jo syksy. Ostin syntymäpäivälahjaksi saamallani rahalla itselleni kunnon ulkoilupuvun, nyt on hyvät housut ja takki ja tuntuu hyvältä ulkoilla niissä. Ei palele, eikä tule liian kuuma, takkikin tuntuu pitävän hieman vettä jos rupeaa satamaan. Käveltiin Prinsessan kanssa pururadalla, tai paremminkin Prinsessa ajoi pyörällä ja minä kävelin. Tyttökin alkaa olla iso! Parin viikon päästä neiti täyttää 5 vuotta! Ensi vuonna se on jo menossa eskariin ja parin vuoden päästä kouluun! Valittaa, että hammas on kipeä ja se tuntuu alkavan hieman heilua, kohta neiti on harvahammas. Taidan tuntea itseni hieman vanhaksi.

Fruits of the Fall


Kokeilin muokata:

maanantai 30. elokuuta 2010

kuvia

Tuorepasta ja jauhelihakastike


Tuorepasta
4 dl durum-vehnäjauhoja
2 munaa
1 dl vettä
2 tl oliiviöljyä
n. 1 tl suolaa

- laita jauhot kulhoon
- sekoita munat, vesi, öljy ja suola keskenään
- vaivaa jauhojen joukkoon kunnes taikina on kiinteää
- anna taikinan levätä jääkaapissa n. 10-15 min kelmuun käärittynä
- rullaa pastakoneen läpi kunnes taikina on tarpeeksi paksua
- lopulta telojen läpi
- keitä runsaassa suolatussa vedessä

huom! myös kaulitsemalla onnistuu vallan hyvin, lapsista on hauskaa kun leikkaa taikinasta piparimuoteilla kuvioita.

Jauhelihakastike

400g jauhelihaa
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
5 dl paseerattua tomaatti
2 dl ruokakermaa
1 kasvisliemikuutio
suolaa
mausteita maun mukaan, itsellä: chili, pippuri, cayennepippuri

- ruskista jauheliha ja pieneksi pilkottu sipuli
- lisää pieneksi pilkottu valkosipuli
- lisää paseerattu tomaatti, kerma ja mausteet
- anna kiehahtaa
- tarjoile

Mariannemuffinseja


Synttäreideni kunniaksi tein muffinsseja, joita vein työkavereillekkin.

Marianne-muffinssit

2 kananmunaa
1,5 dl sokeria
3dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 dl sulaa rasvaa
n. 2 dl murskattuja mariannerakeita

- vaahdota munat ja sokeri
- sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muna-sokerivaahtoon
- lisää rasva
- paista 225 asteessa 10-15 min

Kuorrute:
200 g appelsiinituorejuustoa
100 g suklaata
2,5 dl kermaa
sokeria maun mukaan

- sulata suklaa ja sekoita tuorejuuston joukkoon hieman jäähtyneenä
- vatkaa kerma ja lisää tuorejuusto-suklaa seoksen joukkoon
- pursota jäähtyneiden muffinssien päälle

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Syntymäpäivä kakku

Täytin tänään 26 -vuotta! Tälläisen kakun tein itselleni.


Kakku on aivan tavallinen täytekakku. Välissä on mansikkahilloa ja ananasta, päällä sokerimassalevy ja kermavaahtoa. Koristesydämet on tehty sokerimassasta.

Muutama kuva

Sain Prinsessalta ja Mieheltä synttäriruusuja

Kissat Hilma ja Iivari

Sedän hautajaiset

tiistai 24. elokuuta 2010

Olen vain väsynyt..

Mä olen vaan niin väsynyt ainaseen taistelemiseen ja vääntöön. Prinsessan isän kanssa on asiat aivan solmussa. Monta vuotta oon toivonut, että se osaisi olla isä, niin kuin isän kuuluu. Mutta ei. Keväällä käytiin lastenvalvojalla sopimassa tapaamisista, sovittiin tietyt päivät jolloin hän lasta tapaa. Ja kuinka kävikään kun tuli ensimmäisen tapaamisen aika. Hän ei tullut, oli vaihteeksi ulkomailla. Ja niin se menee aina. Aina kun jotain sovitaan, hän päättää tehdä toisin, koska hänen on saatava tehdä asiat niin kuin HÄN haluaa, mikä on HÄNELLE paras, viis veisaten siitä mikä on lapsen etu. Edellisen kerran hän näki lasta helmikuussa, sitä edeltävästä kerrasta oli 8 kuukautta. Tuon helmikuun tapaamisen jälkeen Prinsessa oireili voimakkaasti. Tyttö ei suostunut puhumaan isästään millään tavoin, vaihtoi puheenaihetta ja sanoi ettei halua puhua, ei halunnut katsoa kuviakaan. Ne pari harvaa kertaa kun lapsi isästään puhui, hän sanoi, että isä valehtelee hänelle, isä on syntynyt valehtelijaksi ja hän toivoo, että isä menisi pois ja pysyisi poissa. Niin meni 4 kuukautta. Ensimmäiset pari viikkoa tapaamisen jälkeen Prinsessa näki joka yö painajaisia, oli hyvin yliaktiivinen ja kiukutteli aivan kaikesta.

Prinessalle säännöllisyys on hyvin tärkeää, että hän tietää mitä milloinkin tapahtuu ja miten ja miksi. Vuosi sitten pelkkä huonekalujen järjestyksen vaihtaminen aiheutti hänessä saman kaltaisen reaktion kuin edellinen isänsä tapaaminen. Tyttö oli kokenut elämänsä aikana monta kertaa sen, että isä hylkää ja siksi kaikki muutokset ovat hänelle olleet vaikeita. Nyt hän on hieman alkanut luottaa asioiden pysyvyyteen. Kerta tyttö reagoi edelliseen tapaamiseen niin voimakkaasti ja nyt isänsä haluaa tapaamisia sopia, muttei ole siihen säännöllisyyteen valmis, mikä lapselle on tärkeää. Mitä hyvää olisi siitä, että lapsi tapaisi isäänsä (niin kuten isänsä haluaa), satunnaisesti, muutaman kerran vuodessa? Onko se muka lapsen etu?

Kerta isänsä ei suostunut noudattamaan sovittuja tapaamisia (ja tiedän, ettei hän noudattaisi niitä jatkossakaan, koska niin hän on AINA toiminut), sanoin ex:lle, että lapselle on parempi kun hän ei nyt isäänsä tapaa. Ei ennen kuin hän on tarpeeksi vanha ja hänellä on tarpeeksi voimia ja kykyä käsitellä asioita. Nyt sitten ex on soittanut lastenvalvojalle, joka juuri äsken soitti minulle, että ex haluaa lasta tavata. Epäsäännöllisesti. Nyt minä olen sitten se paha ja huono, kun en näe mitään hyötyä siitä, että mennään lastenvalvojalle, muka sovitaan taas jotain ja hänen ei tarvitse sitä noudattaa. Millä tavalla se on lapsen etu, että hän näkee isänsä muutaman kerran vuodessa ja reagoi voimakkaasti monta kuukautta sen jälkeen? Jos se isäsuhde ei tuo lapselle mitään hyvää, niin miten se muka on lapsen etu??

Tänä aamuna vietin 1,5 tuntia poliisiasemalla kuultavana. Ex hakee viisumia Suomeen, sillä perusteella, että hän on Prinsessan isä. Minun sitten piti käydä kertomassa, miten asiat ovat menneet, mikä on minun mielipiteeni ja näkemykseni hänen isyydestään. Istuin siellä 1,5 tuntia juttelemassa. Edeltävänä päivänä ex laittoi mailia, kuinka siellä ei kuitenkaan minua kuunnella ja ne ovat vain minun sanojani. Käyttäen sitä henkistä väkivaltaa, mitä hän on aina harjoittanut minua kohtaan. Nostaa itsensä minun olkapäilleni ja koittaa horjuttaa minun itsetuntoa. Enää hän ei siinä pysty siinä määrin mitä hän teki muutama vuosi sitten. Mutta kun kyseessä on Prinsessa, joka on minulle se kaikkein rakkain, jota koitan kaikin keinoin suojella kolhuilta mitä elämä tuo. On minunkin itsetuntoni ja voimani keinuvalla laudalla. Sieltä kautta hän joskus aina onnistuu tökkäämään minua veitsellä.

Tämä kesä on ollut rankka. Olen menettänyt 3 läheistä sukulaista ja tänä viikonloppuna on jälleen yhdet hautajaiset. Ja minua väsyttää, sureminen väsyttää. Ja väsyttää kun joutuu vatvomaan ex:ään liittyviä asioita ja ex yrittää henkisesti minua työntää kallion reunalle. Väsyttää, kun tuntuu, ettei lastenvalvojakaan yhtään ymmärtänyt mitä hänelle sanoin. Tuntuu, että ex on syöttänyt hälle jotain pajunköyttä taasen minusta, kuinka minä olen nyt se paha ja tuntuu, että se on mennyt perille. Poliisiasemalla käydessäni, tuntui huojentavalta kertoa asiat suoraan ja rehellisesti. Sama se minkä päätöksen he siellä tekevät, se ei ole minun asiani, mutta tuntui hyvältä saada kertoa jollekkin viranomaiselle, miten asiat ovat menneet. En tiedä mikä siinä on, että se tuntui helpottavalta. Lastenvalvojan kanssa keskusteleminen taasen jätti vain pahan maun suuhun.

perjantai 20. elokuuta 2010

Kuulumisia

KTaas alkaa olla viikko loppupuolella. Huomenna on tiedossa rankka päivä. Tämän kesän toiset, muttei kuitenkaan viimeiset hautajaiset. Setä nukkui pois äillisesti pari viikkoa sitten ja huomenna olisi hänen hautajaisensa. Viikon päästä on Ukin hautajaiset. On aika rankkaa, kun 3 läheistä sukulaista on kuollut lyhyen ajan sisällä. Minussa itää pieni pelko, "kuka seuraavaksi?". Harvinaistahan se on, että näin käy. Eiköhän se siitä.

Hyviäkin uutisia sain! Työsopimustani jatketaan vuodella! Mahtavaa! Kyllä aurinko paistaa risukasaankin.