Synnytyskertomus

Pikkuinen prinsessamme on nyt 10vrk ikäinen. Vauva-arki on sujunut hyvin, pikkuinen viihtyy rinnalla ja on kova syömään. Hän nukkuu hyvin, päivisin muutaman kerran n. 3h pätkiä, öisin vaihtelevasti, välillä syö tiheämmin ja välillä nukkuu enemmän. Hän jaksaa valvoa pidempiäkin pätkiä ja katsella suurin silmin.

Itse olen toipunut aika hyvin, välillä paikkoja särkee, mutta muuten voin hyvin. Mielialani on kohentunut huimasti raskauden aikaisesta, mikä onkin saanut miettimään onko minulla ollut jonkin asteinen raskauden aikainen masennus. En saanut synnytyksessä kuin nirhauman samaan kohtaan kuin aiemmissakin synnytyksissä, ja sekin on jo parantunut hyvin.

Tässä olisi vielä synnytyskertomukseni:
Mulla lähti lauantaina 8.11. hiljalleen irtoamaan limatulppa. Kirkasta limaa tuli pitkin päivää ja sai pitää sidettä. Illalla sitten isommat lapset lähtivät ex-tempore mummolaan yökylään, niin saadaan miehen kanssa olla kaksin vielä ennen vauvan syntymää ja saan nukkua kunnolla ja levätä. Ilta menikin mukavasti saunoen ja rentoutuen, väsähdin ajoissa ja menin nukkumaan n. klo 23. Nukuin yön hyvin, toki heräsin muutaman kerran vessaan. 

Aamulla heräsin klo 7 ja vessassa käydessä limatulppavuoto oli muuttanut värinsä punertavaksi ja veriviiruiseksi. Mieskin heräsi, oli nukkunut jo pidempään huonosti ja havahtui joka kerta kun nousin sängystä. Kerroin vuodon muuttuneen, niin mies päätti laittaa varmuuden vuoksi auton lämpiämään. 07.30 sitten tuli ensimmäinen pieni supistus. Siitä eteenpäin supistuksia tuli epäsäännöllisesti, osa isompia ja osa pienempiä. Edelliset synnytykset on olleet nopeita (2h ja 3,5h) joten alettiin arpomaan milloin pitäisi lähteä synnärille. Soitin sitten svo:lle, josta ei oikein osattu sanoa juuta eikä jaata, kuin että tulkaa näytille jos siltä tuntuu tai odotelkaa kotona jos meneekin supistelu ohi. Jatkettiin arpomista, sillä en halunnut tehdä turhaa reissua synnärille. Vähän vaille 9 päätettiin, että lähdetään nyt kuitenkin käymään näytillä kun tuli muutama vähän tiukempi supistus. Mies lähti viemään sairaalakassia autolle ja minä kävin pukemaan ulkovaatteita kun tunsin, että nyt hulahti jotain ja se olikin sitten ihan kirkasta verta. Lähdettiin ajelemaan ja koko matkan (n.25km) supistuksia tuli 3min välein. Synnytys laskettiin alkaneeksi klo 9 kun säännölliset supistukset alkoivat.

Päästiin synnärille ja siellä kätilö teki sisätutkimuksen ja totesi, että olen 8cm auki. Ei sitten jääty tarkkailuhuoneeseen käyrille vaan lähdettiin suoraan synnytyssaliin. Saliin päästyämme vaihdon vaatteet ja pääsin käyrille. Kätilö otti esitietoja ja laitettiin spinaali tilaukseen. Kätilöopiskelija ryhtyi laittamaan kanyylia ja onnistui puhkomaan vasemmasta kädestäni suonen kahteen otteeseen, niin siihen tuli kunnon hematooma ja mustelma. Kokenut kätilö sitten laittoi kanyylin oikeaan käteen ja tipan tippumaan. Lääkäri tuli jo pian paikalle ja sain spinaalin mikä auttoi supistuskipuun heti. Spinaalin laiton jälkeen verenpaineeni tipahti aika alas joten sain lääkettä joka nosti ne ylös. N. Tunti spinaalin laiton jälkeen kätilö teki sisätutkimuksen ja totesi, ettei kohdunsuu ole avautunut enempää vaan oltiin yhä siinä 8cm, joten kalvot puhkaistiin ja vauvan päähän laitettiin pinni. Siitä tilanne etenikin nopeammin ja puolen tunnin päästä olin kokonaan auki ja sain luvan rueta ponnistamaan kun siltä tuntuu.

Aloin ponnistamaan kun tarve tuli ja n. 30min ponnistamisen jälkeen 9.11. rv 40+1 klo 12.40 syntyi tyttö 50cm ja 4060g, verisessä lapsivedessä. Mies pääsi leikkaamaan napanuoran ja sitä leikatessaan vauva tarttui isää pikkurillistä. Sain vauvan rinnalle ja pian pääsin imettämään. Vauva kun oli syönyt ja kylvetetty, hän pääsi isän syliin ihokontaktiin. Kätilö kävi painelemaan kohtuani, että onko se jo hyvin supistunut, että pääsisin suihkuun. Kohtu ei ollutkaan oikein lähtenyt supistumaan vaan sieltä tuli iso hyytymä, lapsivettä ja verta. Kätilö kutsui toisen kätilön paikalle ja sain lisää kohtua supistavaa lääkettä ja samalla toinen kätilö tutki paljonko lisää verta olin vuotanut. Kaiken kaikkiaan menetin synnytyksessä 400ml verta ja sen jälkeen vielä 300ml lisää, joten kaiken kaikkiaan menetin 700ml verta ja tunsin kyllä oloni heikoksi. Onneksi lääkkeen ansiosta kohtu lähti kunnolla supistumaan, pääsin suihkuun, saimme syötävää ja lopulta osastolle. Osastolla hoitajan tutkiessa kohtua, sieltä tuli vielä yksi kananmunan kokoinen hyytymä, mutta sen jälkeen vuoto kävi muuttumaan normaaliksi. Tiistaina lastenlääkärin tutkimuksessa vauvalla todettiin kaiken olevan hyvin, minun vointini todettiin hyväksi ja pääsimme vihdoin kotiin.

Mini prinsessa

Isänpäivänä 9.11.2014 elämäämme saapui rikastuttamaan valloittava pieni prinsessa. Tyttö syntyi klo 12.40 3h40min synnytyksen jälkeen mitoilla 4060g ja 50cm. Synnytys meni hyvin ja on sitten oma tarinansa. Kotiin pääsimme tiistaina ja aika onkin mennyt aikalailla tytön viihtyessä tissillä. Koko perhe on ihan myyty, isot sisarukset ovat ottaneet vauvan hyvin vastaan. Pikku A on odotettavasti ollut mustasukkainen, mutta sekin alkaa nyt tasaantua ja poika osaa osoittaa huomiota hellemmin.

Poika 11kk

Vau kun aika on mennyt vikkelään! Blogissakin on ollut aika hiljaiseloa. Yksinkertaisesti en ole jaksanut/viitsinyt/viihtynyt koneella paljoa viime aikoina, olen käynyt vain muutaman kerran päivässä nopeasti Facebookisssa ja uutisia lukemassa.

Pikku A on nyt 1kk vanha, loppukuusta vietetäänkin hänen 1v. synttäreitään! Mihin tämä aika oikein katoaa? Poitsulla on 8 hammasta, joilla on kiva aina puraista jos mahdollisuuden saa. Kävellyt hän on jo 2 kk ja nyt jo juostaan hyvää vauhtia ja potkiskellaan palloa. Ulkonakin, kaikkien vaatetoppauksien kera, sujuu käveleminen oikein hyvin. Toki pihalla hän menee helpommin nurin (ja saikin siitä syystä nenäänsä muutama viikko sitten kunnon naarmut), mutta ei kellahtele joka askeleella.

Leluista hauskoja on palikat, kirjat (niitä siis ihan katsellaan, ei vain syödä), kupit joista saa kasattua tornin (ja se on hauska sitten kaataa nurin), autot ja kaikki mistä lähtee jotain ääntä. Uteliaisuuttahan kyllä löytyy ja jatkuvasti saa olla juoksemassa viikarin perässä ja ottamassa pois kaapeista ja laatikoista.

Yksi pojan lempitouhuista onkin ottaa tästä korista kirjat pois ja kiivetä sinne itse.

Voitonriemua

Ja korissa on sitten hurjan kiva istua, sitä on myös hauska laittaa päähän ja kuljettaa ympriinsä.

Äidin pieni siivousapulainen.

Ruoka pojalle maistuu, eikä vielä ole tullut vastaan sapuskaa jota hän ei söisi. Etenkin kana ja banaani ovat poitsun lemppareita, puurosta taasen ei niin hirveästi välitä. Hapanmaitotuotteita on syöty jo kuukauden päivät ja nyt aletaan vähitellen totuttelemaan lehmänmaitoon niin päästään korvikkeestakin eroon.

Päiväunia poika nukkuu vielä pääsääntöisesti 2. Ensimmäisen kerran 10-13 (tuolla välillä siis nukkuu 30min-2h unet) ja toisen kerran nukkuu klo 15-17 välillä. Muutamana päivänä on menty yksillä unilla ja illalla onkin simahtanut kuin saunalyhty.

Harvemmin käy näin, että poika simahtaa aamu-ulkoilun ja kaupassa käynnin aikana rattaisiin. Yleensä päiväunet uinutaan sisällä.

Joka ilta käydään suihkussa, n. 2-3 krt/vk saunotaan. Nukkumaan hän käykin n. klo 19-20.

Pikku A 10kk

Nyt on pieni mies saavuttanut jo 10kk iän, kohta meillä ei enää ole vauvaa vaan vuoden vanha taapero! Poika sai jälleen uuden hampaan, joten niitä on nyt suussa jo 7. Pääsääntöisesti poika kävelee joka paikkaan, konttaa  vaan jos menee nurin. Nyt kyllä on oppinut nousemaan ilman tukea seisomaan, joten konttauskin vähentyy koko ajan. Poika osaa vilkuttaa ja moikata, pudistaa päätään kun ei jotain halua ja koittaa kovasti komentaa. Sanoja ei vielä tule, tuntuu kyllä hakevan äiti- ja ei-sanoja, sekä omaa nimeään.

Tässä muutama kuva tältä aamulta:

Pieni mies 9kk ja kuulumisia

Aika menee vikkelään! Meillä on viime kuukausi ollut yhtä hulinaa ja stressiä. Pikku A on jo 9kk vanha, hullulta tuntuu, sillä vastahan hän oli aivan pieni käärö. Hampaita pojalla on nyt 5 ja niillä on aina kiva puraista. Hän konttaa kovaa vauhtia ja kaikki kiinnostaa. Seisomaan on noustu jo pitkään ja ilman tukea seisominenkin luonnistuu jo hyvin, tukien varassa on myös kävelty jo hyvän aikaa. Nyt on ihan viikon sisällä poika alkanut ottaa askelia tuetta ja nyt pääseekin jo kymmenkunta askelta kerralla. Meillä kävellään jouluna, sanokaa mun sanoneen. Tavuja tulee ja silloin tällöin tuntuu tulevan "äiti" tai jotain vastaavaa, mutta eipä niitä sanoja oikein vielä tule. Pulkkailemassa on käyty muutamat kerrat kun on hieman lunta ollut, pieni mies on ollut onnesta ja innosta soikeana!

Oman stressinsä on arkeen tuonut se, kun olemme hakenee isompaa asuntoa. Sellainen sitten saatiin, varmistui muutama viikko sitten. Nyt ollaan sitten kovasti pakkailtu ja käyty tavaroita läpi, huomenna muutetaan! Uudessa kodissa on enemmän tilaa, yksi huone enemmän, oma sauna ja kodinhoitohuone. Näillä puheilla suuntaankin pakkaamaan muutamia viimeisiä tavaroita, niin päästään heti aamulla aloittamaan muuttopuuhat, ihanaa!

Uimassa

Käytettiin tänään Pikku A:ta ensi kertaa kylpylässä. Menossa mukana oli minä, kälyni, NuoriHerra, Prinsessa ja Pikku A. Poika jaksoi todella hyvin, viihdyttiin siellä 1,5h! Pieni mies tykkäsi kovasti lillutella, pyydystää vettä ja katsella maailman menoa. Uinnin jälkeen maistui ruoka ja uni aika hyvin, yhtään kiukkua ei tuona aikana tullut. Tässä muutama kuva käynnistä, kuvat on kännykällä otettuja ja siksi hieman epätarkkoja.

Kävin Prinsessan ja NuorenHerran kanssa kiipeämässä kylpylän vesiesteradalla, kutsuttiin sitä "wipeout-radaksi". Eräs pikkupoika katsoi meikäläistä suu pyöreänä ja totesi "Ai tollasetki pääsee!". Olo oli hieman rantautuneella ryhävalaalla mutta pakko oli nauraa, lapset ne osaavat. <3 hauskaa="" ja="" kaikinpuolin.="" meill="" oli="" onnistui="" p="" reissu="">
Myöhemmin käytiin vielä markkinoilla ja lähti jotain mukaankin.

Nimittäin pöllöpipo, pöllö on vielä heijastinkangasta, Prinsessa sai samanlaisen.

Pikku A:kin opetteli taas taitoja ja nousee kohta itse istumaan.

Puolivuotias

Aika menee vikkelään ja meidän pieni miehemme on jo puolivuotias. Herralta löytyy suusta 1 pieni terävä hammas, jolla on hauska äitin kättä pureskella ja sitten naureskellaan ja äiti voihkaisee kivusta. Konttaamista harjoitellaan hirmuisesti, asento on oikea ja paikallaan hytkyy edes takas, mutta vielä ei ole hokannut käsiään liikuttaa. Pikku A myös istuu jo aika tomerasti, välillä toki menee nurin, mutta oikein hyvin ikäisekseen. Kiinteää ruokaa poika syö 5 ateriaa päivässä, aamuin illoin puuroa ja karkeita soseita päivällä, maitoa toki menee vähän joka välissä. Pituutta viime neuvolassa oli 69,5cm ja painoa 9,5kg.

Yöt meillä on levottomia. Pikku A hyörii ja pyörii ja kääntyilee. Sitten kun hää menee vatsalleen, ei osaakkaan enää kääntyä takaisin, sit tulee parku ja pitää käännellä, tuttiakin pitää antaa useasti ja maitoa menee n. 240ml/yö, heräillään siis pahimmillaan n. tunnin välein. Viime yökin oli sellainen, että luulisin itse saaneeni unta pojan heräämisiltä n. 5 tuntia.

Päivällä poika on iloinen ja hymyilevä itsensä, hän rakastaa keinumista, siksi meillä onkin nyt keinu myös sisällä. Kävelytuolissa poika painaa menemään ja lattialla leikitään yhdessä, ulkoillaan myös päivittäin, niin vaunuilun kun leikkienkin ja maailman tutkimisen merkeissä. Ikiliikkujalla tulee uni n. 2 tunnin välein, jolloin otetaan suurin piirtein 30 min unet, harvoin nukkuu pidempään. Ihana pikku mies.

Liikkeelle, liikkeelle!!

Loma on ohi, Prinsessalla alkoi koulu. Hyvin meni päivä ja hauskaa oli ollut, lukkarikin on ihan kiva tänä vuonna, ei pitkiä päiviä. Innoissaan neiti kyllä meni kouluun, etenkin kun sai mennä pyörällä, on jo niin iso tyttö!

Pikku A kasvaa vauhdilla, on nyt 5,5kk vanha. Ryömitään ihan pikku pätkiä ja konttausasentoon nousee jo kovasti. Hienosti asennon otto sujuu ja hytkyykin jo paikallaan, että kohta mennään. Pojan lempijuttuja on kyllä ehdottomasti se, kun häntä kannatellaan kainaloista ja hän saa "kävellä". Siksipä hankimmekin hänelle kävelytuolin, voi sitä ihmetystä ja iloa.

 Veljekset

A Beatiful Body -haaste

Netissä leviää Mami Go Go -blogista alkunsa saanut haaste, jossa äidit julkaisevat kuvia raskauden jälkeisistä vartaloistaan. Haaste on saanut alkunsa A Beatiful Body Project:sta.

Tässä olen minä. Kaikki liikakiloni, appelsiini-ihoni ja raskausarpeni. Olen kantanut 2 lasta, tyttäreni täyttää pian 8 -vuotta ja poikani on vasta 5kk vanha. Ensimmäisen raskauteni aikaan kiloja kertyi reilu 20, jotka eivät sitten halunneetkaan lähteä minnekkään. Raskausarpia tuli runsaasti ja poikaani odottaessani sain muutaman arven lisää. Muutaman kilon lisää sain harjoittamalla stressisyöpöttelyä, elämäni oli Prinsessani syntymän jälkeen aika rankkaa. Sairastuttuani masennukseen, lohtusyömiseni paheni. Sitten elämä sai jälleen valoa, uusi rakkaus ja aikanaan uusi raskaus.

Poikaani odottaessani kiloja tuli n.8 ja ne lähtivät hyvin nopeasti pois. Kyllä, minun pitäisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja jo terveyden takia pudottaa ylimääräiset kiloni. Mutta, tässä olen minä! 2 lapsen ylpeä äiti, vartaloni ei ole mallin, eikä ehkä kaikkein kauneimmasta päästä, mutta olen silti ylpeä itsestäni. Arpeni ja maharöllykkäni kertovat eletystä elämästä, siitä, että olen tuonut tähän maailmaan 2 ihanaa uutta elämää ja saan myös näyttää siltä.

Olemme kaikki kauniita ja upeita, oli vartalomme sitten millainen tahansa. Olemme kaikki samanarvoisia, isokokoisella ihmisellä on samat tunteet kuin pienikokoisella. Jokainen meistä ansaitsee onnellisuuden ja rakkauden, sekä itsekunnioituksen. Kiloihin katsomatta.

Minä ja kaunis tyttäreni.... 

... ja minä ja suloinen poikani.

Kiitos ihanalle Prinsessalleni kuvien ottamisesta.

Poika 5kk

Aika lentää kuin siivillä, hurjaa! Lapset kasvaa, mutta itse ei vanhene päivääkään. ;) Pikku A on tänään 5kk vanha ja uusia taitojakin löytyy. Poika osaa kääntyä selältä mahalleen ja temppu tehdään melki heti kun johonkin hänet selälleen laitetaan, oli se lattia tai hoitopöytä. Takaisin päin sitten ei osata pyörähtää niin hermo menee kun väsyy olemaan mahallaan. Nyt on tosin viimeisen viikon ajan herra harjoitellut ryömimistä. On jännää kun pääsee metrin tai kaksi eteenpäin. Sitten menee taas hermo kun väsähdetään. Kiinteää ruokaa syö poika jo pääsääntöisesti. Kasvissoseet teen itse, kukkakaali-, parsakaali-, kesäkurpitsa-, porkkana-, peruna- ja bataattisoseet. Lihasoseita on alettu myös maistelemaan ja puuroa syödään aamuin illoin hedelmä- tai marjasoeen kera. Näitä makeita soseita syödään myös välipaloina. Lisäksi toki menee maitoa. Yöt on aika hälinää ja hulinaa kun poika on öisin aika levoton. Nukkuu kerralla max 2h, äidillä on siis hyvin univelkaa.

Syöttötuolikokeiluja, kauaa ei pientä uskaltanut toki tuolissa pitää, hetken vain, että testataan ja saa pari lusikallista ruokaa siinä syödä. 

Poika sai tädiltäni Brion puisen ralliauton ja se on nyt yksi suosikeista, sillä on mukava ajella ja sitä on kiva maistella. 

Prinsessa köllii sohvalla bikinit päällä, uimaan pitäisi vissiin päästä. 

Poika ja uusi ensimuki. Kovasti herra haluaa aina ottaa tuttipullosta kiinni ja syödä itse, niin tämän kanssa voi nyt sitä harjoitella. Ja kyllä, siinä on pöllöjä, olen hulluna pöllöihin. 

Kantoliinaillaan. Pojalla menee joskus vaunuissa palkokasvi nenään niin mukana kulkee kälyltä lainaan saatu kantoliina, johon herran on tarpeen tullen kätevä laittaa ja kuljettaa.

Enää pari viikkoa on Prinsessalla lomaa jäljellä ja sitten alkaa 2.luokka! Iso tyttö on jo! En ehkä ole muistanut kertoa, että tytöllä on jälleen välit isäänsä. Ihana ja suuri asia. Tyttö on jo kerran ollut isän luona yötä. Kyllä neidillä asioita nyt päässä pyörii ja usein tulee iltaisin nukkumaan käydessä isä-ikävä vaikka isä kuvioissa onkin. Pienessä päässä on paljon mietittävää ja välillä käydään isoja keskusteluja. Mutta tyttö vaikuttaa tasapainoisemmalta ja onnellisemmalta kuin aiemmin. Mikä tärkeintä, tytön isä tuntuu kasvaneen ja kehittyneen ja saaneen järkeä päähänsä, tuntuu pistävän tytön parhaan itsensä edelle ja näin ollen uskalletaan mennä elämässä ja asioissa eteenpäin. Kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Kohta 4kk

Meidän Pikku A kasvaa hurjaa vauhtia! Ikää pojalla on keskiviikkona 4kk, pituutta löytyy 64,5cm ja painoa jötikällä on 8,5kg, iso poika siis! Meillä on mennyt mukavasti. Poika kasvaa ja kehittyy. Joitain itkuja on luonnollisesti ollut, raskaita päiviä ja raskaita öitä, mutta se kuuluu vauvaperheen arkeen. Uusia asioita opetellaan ja maailmaa tutkitaan. Poika kierähtää mahalta selälleen, mutta ei toisin päin. Tavaroita yritetään kovasti ottaa käteen, tutkitaan ja laitetaan suuhun. Pieni mies tykkää istua mahdollisimman pystyssä ja itse itseään punkeekin aina istumaan. Ryömiä haluaisi kovasti vaan kroppa ei ihan siihen vielä pysty. Soseita alettiin maistelemaan, nyt on tutustuttu porkkanaan, bataattiin, omenaan ja mustikkaan. Hittejä kaikki!

Ensimäinen soseiden maistelu, menossa porkkanaa

Mustikkamies

Viiksivauva

Siskoni lähetti Englannista Pikku A:lle hienon tutin!

Arki rullaa painollaan! Pojan kanssa ollaan päivittäin käyty vaunulenkillä kun on saatettu Prinsessaa kouluun. Ihanat ilmat onkin ollut, aurinko paistaa ja päivällä alkaa jo olla lämmintäkin, kevät tulee.

Pienellä miehellä on viime aikoin ollut hieman masuvaivoja ja illalla on taisteltu unta vastaan, niin, että on tullu yliväsymys ja itkua. Erikoista kun pikkuinen on aina ollut niin aurinkoinen, eikä itkeskellyt juuri ollenkaan. Tämä päivä on sitten mennyt hieman paremmin kun poju sai nukuttua 2,5h päiväunet ja nytkin simahti sitteriin, mistä kohta hänet nostan sänkyyn. Tänään on ollut itsellä touhotuspäivä, olen leiponut höperönä, tehnyt ruokaa ja lenkkeillyt pojan kanssa. Kyllä nyt väsyttää ja illalla varmaan tulee uni hyvin!