keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Synnytyskertomus


Pikkuinen prinsessamme on nyt 10vrk ikäinen. Vauva-arki on sujunut hyvin, pikkuinen viihtyy rinnalla ja on kova syömään. Hän nukkuu hyvin, päivisin muutaman kerran n. 3h pätkiä, öisin vaihtelevasti, välillä syö tiheämmin ja välillä nukkuu enemmän. Hän jaksaa valvoa pidempiäkin pätkiä ja katsella suurin silmin.

Itse olen toipunut aika hyvin, välillä paikkoja särkee, mutta muuten voin hyvin. Mielialani on kohentunut huimasti raskauden aikaisesta, mikä onkin saanut miettimään onko minulla ollut jonkin asteinen raskauden aikainen masennus. En saanut synnytyksessä kuin nirhauman samaan kohtaan kuin aiemmissakin synnytyksissä, ja sekin on jo parantunut hyvin.

Tässä olisi vielä synnytyskertomukseni:
Mulla lähti lauantaina 8.11. hiljalleen irtoamaan limatulppa. Kirkasta limaa tuli pitkin päivää ja sai pitää sidettä. Illalla sitten isommat lapset lähtivät ex-tempore mummolaan yökylään, niin saadaan miehen kanssa olla kaksin vielä ennen vauvan syntymää ja saan nukkua kunnolla ja levätä. Ilta menikin mukavasti saunoen ja rentoutuen, väsähdin ajoissa ja menin nukkumaan n. klo 23. Nukuin yön hyvin, toki heräsin muutaman kerran vessaan. 

Aamulla heräsin klo 7 ja vessassa käydessä limatulppavuoto oli muuttanut värinsä punertavaksi ja veriviiruiseksi. Mieskin heräsi, oli nukkunut jo pidempään huonosti ja havahtui joka kerta kun nousin sängystä. Kerroin vuodon muuttuneen, niin mies päätti laittaa varmuuden vuoksi auton lämpiämään. 07.30 sitten tuli ensimmäinen pieni supistus. Siitä eteenpäin supistuksia tuli epäsäännöllisesti, osa isompia ja osa pienempiä. Edelliset synnytykset on olleet nopeita (2h ja 3,5h) joten alettiin arpomaan milloin pitäisi lähteä synnärille. Soitin sitten svo:lle, josta ei oikein osattu sanoa juuta eikä jaata, kuin että tulkaa näytille jos siltä tuntuu tai odotelkaa kotona jos meneekin supistelu ohi. Jatkettiin arpomista, sillä en halunnut tehdä turhaa reissua synnärille. Vähän vaille 9 päätettiin, että lähdetään nyt kuitenkin käymään näytillä kun tuli muutama vähän tiukempi supistus. Mies lähti viemään sairaalakassia autolle ja minä kävin pukemaan ulkovaatteita kun tunsin, että nyt hulahti jotain ja se olikin sitten ihan kirkasta verta. Lähdettiin ajelemaan ja koko matkan (n.25km) supistuksia tuli 3min välein. Synnytys laskettiin alkaneeksi klo 9 kun säännölliset supistukset alkoivat.

Päästiin synnärille ja siellä kätilö teki sisätutkimuksen ja totesi, että olen 8cm auki. Ei sitten jääty tarkkailuhuoneeseen käyrille vaan lähdettiin suoraan synnytyssaliin. Saliin päästyämme vaihdon vaatteet ja pääsin käyrille. Kätilö otti esitietoja ja laitettiin spinaali tilaukseen. Kätilöopiskelija ryhtyi laittamaan kanyylia ja onnistui puhkomaan vasemmasta kädestäni suonen kahteen otteeseen, niin siihen tuli kunnon hematooma ja mustelma. Kokenut kätilö sitten laittoi kanyylin oikeaan käteen ja tipan tippumaan. Lääkäri tuli jo pian paikalle ja sain spinaalin mikä auttoi supistuskipuun heti. Spinaalin laiton jälkeen verenpaineeni tipahti aika alas joten sain lääkettä joka nosti ne ylös. N. Tunti spinaalin laiton jälkeen kätilö teki sisätutkimuksen ja totesi, ettei kohdunsuu ole avautunut enempää vaan oltiin yhä siinä 8cm, joten kalvot puhkaistiin ja vauvan päähän laitettiin pinni. Siitä tilanne etenikin nopeammin ja puolen tunnin päästä olin kokonaan auki ja sain luvan rueta ponnistamaan kun siltä tuntuu.

Aloin ponnistamaan kun tarve tuli ja n. 30min ponnistamisen jälkeen 9.11. rv 40+1 klo 12.40 syntyi tyttö 50cm ja 4060g, verisessä lapsivedessä. Mies pääsi leikkaamaan napanuoran ja sitä leikatessaan vauva tarttui isää pikkurillistä. Sain vauvan rinnalle ja pian pääsin imettämään. Vauva kun oli syönyt ja kylvetetty, hän pääsi isän syliin ihokontaktiin. Kätilö kävi painelemaan kohtuani, että onko se jo hyvin supistunut, että pääsisin suihkuun. Kohtu ei ollutkaan oikein lähtenyt supistumaan vaan sieltä tuli iso hyytymä, lapsivettä ja verta. Kätilö kutsui toisen kätilön paikalle ja sain lisää kohtua supistavaa lääkettä ja samalla toinen kätilö tutki paljonko lisää verta olin vuotanut. Kaiken kaikkiaan menetin synnytyksessä 400ml verta ja sen jälkeen vielä 300ml lisää, joten kaiken kaikkiaan menetin 700ml verta ja tunsin kyllä oloni heikoksi. Onneksi lääkkeen ansiosta kohtu lähti kunnolla supistumaan, pääsin suihkuun, saimme syötävää ja lopulta osastolle. Osastolla hoitajan tutkiessa kohtua, sieltä tuli vielä yksi kananmunan kokoinen hyytymä, mutta sen jälkeen vuoto kävi muuttumaan normaaliksi. Tiistaina lastenlääkärin tutkimuksessa vauvalla todettiin kaiken olevan hyvin, minun vointini todettiin hyväksi ja pääsimme vihdoin kotiin.

perjantai 14. marraskuuta 2014

Mini prinsessa


Isänpäivänä 9.11.2014 elämäämme saapui rikastuttamaan valloittava pieni prinsessa. Tyttö syntyi klo 12.40 3h40min synnytyksen jälkeen mitoilla 4060g ja 50cm. Synnytys meni hyvin ja on sitten oma tarinansa. Kotiin pääsimme tiistaina ja aika onkin mennyt aikalailla tytön viihtyessä tissillä. Koko perhe on ihan myyty, isot sisarukset ovat ottaneet vauvan hyvin vastaan. Pikku A on odotettavasti ollut mustasukkainen, mutta sekin alkaa nyt tasaantua ja poika osaa osoittaa huomiota hellemmin.





keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Viimeinen sly-paketti ja paljastus

Sly28 vetelee viimeisiään ja on viimeisten pakettien ja paljastusten aika! Eilen kävin postista noutamassa pakettini ja arjen hulinan keskeltä pääsen viimein siitä postaamaan!


Paketista löytyi:
Spelttijauhoja
Raakunaa
Kaakaota
Vaaleaa balsamikastiketta
Hauskoja kummitusslippuja
Servettejä
Kuppikakun muotoisia pikkuleipämuotteja
Ohjeet teeman mukaisesti juurespiirakkaan ja sadonkorjuupiirakkaan, kierroksen vakimauste kaneli on näissä piirakkaohjeissa mukana

Ja se paljastus! Ihanien pakettieni takaa löytyy Humbuugi-blogin Nina!

Iso kiitos ihanalle parilleni upeista paketeista!

tiistai 7. lokakuuta 2014

Meidän perheen kuulumisia



Meidän perheelle kuuluu ihan hyvää. Aika on mennyt vauhdilla ja nyt mennään jo lokakuussa. Pitkään aikaan ei ole tullut juuri postailtua, ei vain ole tahtonut löytyä aikaa, eikä jaksamista. Mutta tässä jotain kuulumisia.


Prinsessa täytti 9 vuotta syyskuussa. Tyttö käy siis kolmatta luokkaa ja on kasvanut silmissä. Meillä on iso tyttö joka nykyisin laittaa hiuksensa aamuisin ihan itse, muistuttamatta, haikailee pääsevänsä ystäviensä kanssa keskenään kaupungille shoppaamaan ja alkaa olla kiinnostunut isojen tyttöjen jutuista. Ja on aivan innoissaan englannin opiskelusta (tullut äitiinsä), etenkin kun pääsi Englannissa kesällä mummin ja papan kanssa käymään. Toisaalta hänestä edelleen onneksi löytyy yhä se pikkutyttö joka mielellään leikkii naapurin 4v. tyttöjen kanssa ja touhuaa pikkuveljen kanssa. Muutenkin leikkii mielellään, rakastaa piirtämistä ja etenkin vaatteiden suunnittelua, muotisuunnittelijaa kasvattamassa siis taidetaan olla. Isäänsä tyttö on nyt reilun vuoden nähnyt säännöllisen epäsäännöllisesti. Välillä tiheämmällä tahdilla, välillä harvemmin. Isän luona käyntejä tyttö yhä stressaa ja jännittää, ei uskalla sanoa isälleen mitään negatiivista, kuten ettei pidä jostain ruoasta (näinkin pieniä asioita), taikka pyytää isältään mitään, kuten vaikka, että isä ostaisi hänelle hammasharjan joka pysyy isän luona. Toivotaan, että hiljalleen asiat helpottuvat.


Pikku A on nyt 1v7kk vanha riiviö. Touhua ja menoa riittää, silmät saisi olla selässäkin. Joka paikkaan pitää kiivetä ja kaikkea pitää tutkia. Toisaalta ihanaa seurata toisen maailmaan tutustumista, toisaalta uuvuttavaa. Muumit on mielenkiintoisia, samoin autot, etenkin rekat ja hälytysajoneuvot. Dubloilla poika tykkää rakentaa ja leikkiä. Nukkevauvojakin poitsu mielellään välillä hoitaa, syöttää, istuttaa sohvalle ja lukee niille kirjoja, välillä vauvoilla on leikisti kakka housuissa. Ihan hyvää totuttelua pikku sisaruksen tuloa varten. Minusta pojat voivat ihan hyvin leikkiä myös tyttöjen leluilla kuten nukeilla tai poneilla, sama myös toisin päin. Iloinen pikku vesseli, joka rakastaa haleja ja suukkoja.

Kuvassa rv 34+1

Raskaus on mennyt ihan hyvin. Nyt menossa ja on rv 35+3. Tämä on kyllä ollut ihan erilainen raskaus edellisiin verrattuna. Mieli on myllertänyt enemmän kuin aiemmilla kerroilla, olen hyvin herkkä, itku tulee helposti. Pelkotiloja on ollut vaikka muille jakaa, alkuraskauden keskenmenon pelosta lähtien, nyt viime aikaisiin "toivottavasti vauva ei vielä synny" -pelkoihin. Olen aina välillä saanut kärvistellä supistusten kanssa, menkkamaista kipua on ollut aaltoillen alaselässä, -mahassa ja säteillyt reisiin, onneksi lepääminen on auttanut. On myös ollut paineentunnetta ja teräviä kipuja kohdunsuulla. Hemoglobiini oli aika alhainen, mutta nyt viimein sain sen nousemaan tupla-annoksella rautalääkettä. Pahin väsymys on siis hellittänyt vaikka väsynyt olen edelleen. Ja tunnen itseni palloankaksi joka vaappuu hiljaa eteenpäin. Valmistelut vauvaa varten ovat vielä kesken. Vaatteet sain kyllä pestyä, lajiteltua ja kaappiin, pakkasin jo hälle kotiintulovaatteetkin. Tänään olen pessyt täkkiä ja pinnojen suojusta. Vielä pitäisi nostaa pinnasängyn pohja, pestä patja ja siirtää se makuuhuoneeseen. Olisi haettava hoitopöytä varastosta ja pestävä. Vaipat, tutit ym ovat edelleen kaupassa ja tuplarattaat hommaamatta. Rattaat ajattelimme hankkia kun saan äitiyspäivärahat ja kun sopivat tulevat vastaan. Enimmäkseen olen katsellut Carenan Double Swingejä, käytettynä tori.fi:stä. Toivottavasti vauva pysyy vielä jokusen viikon mahassa.

Niin, ja ultrassa meille lupailtiin tyttöä! Tosin uskallan uskoa vasta kun vauva syntyy. Ja samapa se kumpaa sukupuolta hän on, yhtä rakas joka tapauksessa. (Vaikka pieni tyttötoive ja fiilis on minulla ollut.)

Eipä tänne oloon ja elämään sen kummempia. Arkea mennään vauhdilla eteenpäin ja ollaan ja edetään. Ja odotellaan tulokasta.

Prinsessan 9v. kakku


Rakas tyttäreni täytti 17.9. 9 vuotta! Aika on mennyt vikkelään! Tyttö olisi halunnut kakkuun koristeeksi meikkejä, aurinkolasit ym ym, mutta etenkin tennarit. Oma jaksaminen kun on välillä ollut kortilla, niin tehtiin kompromissi ja tein kakun päälle ne tennarit ja kukkia. Kakku on suklaakakku, välissä on sitruunarahkaa ja vadelmia. Päällä sokerimassaa ja kermavaahtoa.

Lähikuvaa kukista

tiistai 16. syyskuuta 2014

Syyskuun sly-paketti

Ihmetys oli aikamoinen kun postiauto tänään kurvasi pihaan ja lähti tuomaan pakettia meidän ovelle! Oletin sen olevan synttäripaketti Prinsessalle, mutta paketti olikin allekirjoittaneelle! Ja mitäs sieltä paljastuikaan! Paketti oli salaiselta leivontaystävältäni! En kyllä pannut pahaksi, että paketti tuli ovelle saakka, sillä tänään on kroppaa kolottanut, eikä hirvittävästi olisikaan huvittanut kotoa mihinkään lähteä.

Paketti sisälsi:
Luomu Intiaani sokeria (tätä olenkin pitkään halunnut kokeilla, mutten ole raaskinut ostaa)
Luomuvehnäjauhoja
Kuivahiivaa
Kaardemummaa
Valkosuklaata
Kookosmaitoa
Pullavuokia
Mantelilastuja

Sekä:
Kaunis kortti
2 reseptiä parini lempi resepti kirjasta: omenaiset pullat ja omena-kaneliruudut

Parini kehottaa kokeilemaan pulliin tulevaan vaniljakiisseliin kookosmaitoa! Kuulostaa niin jännälle, että pakkohan sitä on kokeilla kun aikaa löytyy!

Kiitos ihanasta paketista! :)

lauantai 30. elokuuta 2014

Karamelliomenahillo

Sain elokuun sly-paketissa pariltani ohjeen uunissa tehtävään karamelliomenahilloon. Ohje vaikutti todella mielenkiintoiselle, jännälle ja herkulliselle. Pakko oli sitä päästä kokeilemaan ja tänään vihdoin löytyi sopiva aika ja energia kokeiluun.



Tässä ohje:

2,5 kg omenaa
2 dl vettä
1 kg hillosokeria
3 dl fariinisokeria
2-3 kanelitankoa

- kuori ja pilko omenat, poista siemenet
-  kaada omenat uunin kestävään (itse tein teräskattilassa) 7-10 litran kattilaan ja lisää vesi
-  nosta kattila 200 asteiseen uuniin ja anna olla kunnes omenat pehmenevät
- soseuta omenat, lisää sokerit ja kanelitangot ja sekoita tasaiseksi
- nosta kattila takaisin uuniin ja anna kypsyä 2-2,5h
- purkista kuumiin tölkkeihin ja sulje puhtailla korkeilla

Hilloahan oli toki pakko heti maistaa ja maistoin sitä vaniljajäätelön kera.


Herkkua oli ja yllättävän makeaa, joten paljoa sitä ei tarvitse laittaa! Kiitos parilleni ihanasta reseptistä!