torstai 22. syyskuuta 2011

Varkauksia ja ilkivaltaa



Jos alkaisi alusta. Asumme rivitalossa ja saimme tämän vuoden kevättalvella uudet naapurit, perhe, jossa on 2 lasta, vanhempi poika ja meidän Prinsessaamme nuorempi tyttö. Prinsessa leikkii ihan hyvin yhdessä tämän tytön kanssa ja he ovat kavereita. Perheen poika taas on toinen juttu. Jatkuvaa kiusaamista, haukkumista, ilkivaltaa ym. Perheellä ei asiat ole muutenkaan oikein kohdallaan kun lapset elävät kuin pellossa ja vanhemmat pitävät viikonloppuisin ryyppäjäisiä, jolloin lapset ovat keskenään kotona kun vanhemmat lähtevät rilluttelemaan. Eläminen tässä on muuttunuut tämän perheen tähän muuttamisen jälkeen mahdottomaksi, on järjestyshäiriöitä ja ilkivaltaa, näin lyhyesti sanottuna. Asiat kuitenkin menivät kesällä siihen pisteeseen, että katsoimme parhaaksi tehdä valituksen vuokrayhtiölle ja lastensuojeluilmoituksen. Kun sosiaalitoimistosta ilmoitettiin meille, että he tutkivat asian, niin meidän autoomme tehtiin yhtenä yönä lommo. Muutama päivä sitten huomasimme, että autostamme on viety kanisterillinen kallista öljyä. Eilen tämä perhe sai vuokrayhtiöltä varotuksen ja tänä aamuna, kun olimme lähdössä asioille, huomasimme, että yöllä autoomme on murtauduttu ja sieltä on viety cd-soitin. Kostoa?!?!

Olemme monesti käyneet perheen vanhempien kanssa keskustelua, kun heidän poikansa on tehnyt kiusaa, kuten haukkunut, yrittänyt ajaa Prinsessan päälle pyörällä ja hajottanut tavaroita. Perheen isältä olemme saanet herjausta ja haukkuja, hän myös syytti, että lapsemme käy heidän ovellaan aamulla aikaisin, siihen aikaan kun lapsi on jo esikoulussa, joten syytös on täysin perätön. Tulee korvista ulos tämä tällainen. Autoa emme uskalla enää pitää omalla paikallaan, vaan viemme sen vanhempieni luo n. kilometrin päähän turvaan. Joulun jälkeen rupeamme katselemaan asuntoa muualta. Mukavasti pilasi aamun tämä uusi ylläri, oikein hyvän huomenen toivotus.

Hullua on, että kaiken lisäksi, näin viime yönä unta, että meillä oli mopo jonka naapurin lapset varastivat.

4 kommenttia:

  1. Jopas on :/ Tässä ei voi oikein muuta kuin antaa virtuaalihalaus ja toivottaa paljon voimia.
    On aivan käsittämätöntä ettei asoita voida hoitaa niinkuin aikuiset vaan käyttäydytään kuin pikkukakarat.
    Tärkeää on nyt, että lapset saavat avun ja toivottavasti vanhemmat alkaisivat ymmärtämään vähän paremmin asioita.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Nelli! Toivotaan, että asiat tästä muuttuvat. :)

    VastaaPoista
  3. ei oo totta, kuinka kurjaa :( eniten säälittää ne lapsiraukat... toivottavasti he muuttaisivat pois, eihän teidän toisten takia tarvitse omasta kodista luopua :/

    VastaaPoista
  4. Niin, olisihan se kiva, että he lähtisivät ettei itse tarvitsisi, mutta jos asiat ei muutu ja ilkivalta jatkuu niin ei vaihtoehtoa oikein ole. Inhottavaa stressiä vain tuo kun joka kolahduksesta ryntää keittiön ikkunaan katsomaan, ettei vain autolle ole taas käynyt jotain.

    VastaaPoista

Jätäthän viestiä käynnistäsi! Risut ja ruusut tänne, kiitos.