tiistai 27. heinäkuuta 2010

Pohdintoja

Prinsessaa on kovasti nyt parina iltana mietityttänyt tämä kuollut sukulaisemme. Hän vasta alkaa ymmärtää asiaa ja käsittelee sitä nyt kun on rauhassa saanut sulatella sitä jonkun aikaa. Odotinkin milloin hän alkaa puhumaan asiasta. Nyt tänään ja toissailtana hän kävi normaaliin aikaan nukkumaan, nukahti ja heräsi noin tunnin päästä nukahtamisestaan itkemään. Siinä on nyt sitten molempina iltoina mennyt pari tuntia kun tytön kanssa on asiaa puitu ja kunnes hän on saanut jälleen unta. Nukkumaan käydessään hän yleensä kuuntelee musiikkia, nyt jotkut kappaleet tuovat hänelle asian mieleen ja jälleen tulee itku, joten hän ei ole halunnut musiikkia kuunnella.

Muistan kun itse olin pieni ja isoenoni kuoli. Hän oli minulle tärkeä ihminen ja surin hänen kuolemaansa kovasti. Tuolloin äitini sanoi minulle, että tämä isoeno on tähtenä taivaalla ja sieltä vilkuttaa minulle. Muistan kuinka ajatus lohdutti minua ja auttoi minua aikuisenakin kun mummini kuoli. Kerroin saman asian Prinsessalle ja hän on tuntunut löytävän lohtua siitä. Hän puhelee miten hän voi pimeällä nähdä tähdet ja jutella niille, kuinka tähtöset pitävät sukulaisestamme huolta. Sanoo, että ajatus tekee hänelle hyvän mielen, vaikka hän ikävöi tätä poistunutta ihmistä ja kuinka hän oli tytölle tärkeä.

Prinsessaa ei ole kastettu, sillä isänsä on muslimi ja minä evankelisluterilainen, enkä myöskään uskonnollinen ihminen. Prinsessa saa itse valita mitä ajattelee, mihin uskoo. Sama koskee tätä tähti-asiaa minkä hänelle nyt kerroin. Hän voi aikanaan päättää, tuoko se yhä hänelle lohtua. Se, että se nyt tuo, on minusta lohduttavaa, kun näkee miten omalla lapsella on paha olla ja löytyy jokin mikä helpottaa. Joku voisi tuomita minut, pitää typeränä kertoa lapselle höpöjuttuja. Ei minusta. Minusta lapsellakin on oikeus päättää mihin uskoo, eivät lapset ole typeriä, kyllä hekin voivat itse ajatella mikä heistä tuntuu huuhaalta ja mikä hyvältä. Ja se mikä ajatusmaailma tuo lohtua, hyvää oloa, se on hyvä asia. Hyväksyn lapseni sellaisena kuin tämä on, vaikka hänen ajatusmaailmansa eroaisikin omistani. Hän on minun rakas lapseni, minun sydämeni avain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätäthän viestiä käynnistäsi! Risut ja ruusut tänne, kiitos.